Ripan treenijuttuja

perjantai 22. marraskuuta 2013

Saat itse päättää

Olen aina miettinyt ennen Jokun tuloa, että seuraavan koiran opetan todellakin aktiiviseksi. Opetan sitä naksuttimella. Opetan sitä tarjoomaan. Palkkaan kaikesta. Tavotteena on saada koira, joka on ohjaajaa kohtaan aktiivinen ja kokoajan kontaktissa. Tokokokeissa korjaisi virheitä ilman lisäkäskyjä tarjoomalla esim. ruudussa parempaa paikkaa. Tokokokeissa ajattelisi jo liikkeiden välissä seuraavaa liikettä edeltävää perusasentoa ja tulisi luonnostaan siihen ilman käskytyksiä. Ohjaajan olisi helppo olla kehässä. Ei siihen tilanteeseen välttämättä olekaan niin helppo päästä vaikka käsissä on todellakin säpäkkä ja aktiivinen koira, joka tarjoaa sen minkä ehtii. 
Jokun ollessa vasta ihan pentu, annoin sen itse koulutushetkissä päättää, mitä se haluaa oppia. Tein myös aika usein vain "free sheippausta". Kaikesta aktiivisuudesta tuli palkkaa, ilman sen suurempaa määränpäätä.

Nyt käsissäni on koira, jota voin kuvata parhaiten viime treeneillä. Ensin paikkamakuu (yksin) liikkuroituna. Kehääntulo ok. Kulkee nätisti vierellä ja kun pysähdyn on samantien sivulla (joskin perusasentoja pitää hioa, että tulisi aina heti suoraan ja ryhdikkääseen asentoon). Mutta sitten se alkaa. Yksi sekunti paikallaan on liikaa. Maahan-istu-maahan-istu-(bongaa ruudun)maahan "Joku seuraa" istu-maahan-istu-(ruutuun menossa)maahan "JOKU seuraa" istu-maahan... "JOKU NYT"! Sitten se suostui odottamaan ehkä kolme sekuntia ja reagoi hyvin käskyyn. Jäi maahan. Palaan sivulle, odottaa hyvin. Vapautan ja olen kaivamassa lelua esiin. Joku juoksee ruutuun. Nyt ei ollut enää käskyn alla niin palkkasin. Jatkettiin seuraamisella. Joku kävi todellakin kierroksilla. Liikkurointi. Seuraamisesta ei tullut mitään, joten liikkuri pois. Tuli taas hyvin peruasentoon mutta maahan-istu -sarja alkoi taas. Joku lisäsi siihen vielä peruuttamisen lisämausteeksi.
Lopuksi vain rauhottelua ja helppoa seuraamista sekä muutama onnistunut ruutu (lelu, näyttö ja tyhjä).
Jokuhan on juuri sellainen, millaisen olen siitä aina halunnut tulevan, mutta...
Missä maltti? Ei sitä ole, koska sille ei ole koskaan opetettu, että jos tulee sivulle ilman käskyä, siinä on pysyttävä vaikka ohjaaja olisi passiivinen. 
Kaukoja en nyt ole vähään aikaan imuttanut. Olen ottanut uuden opetustavan käyttöön. Toisinsanoen jatkanut vanhaa, mutta kokeillut uutta kaukojen suhteen. Mitäs muutakaan, kun naksuttelua. Mä tykkään Jokun nopeista vaihdoista, kun se saa itse tehdä niitä. Väliin heittelen käskyjä (juuri silloin, kun on vaihtamassa asentoa), jos ehdin. 
Joku on muuten erittäin keskittymiskykyinen koira, vaikka siitä saa nyt toisenlaisen kuvan. Olen vahvistanut sille seisomiskäskyä ja se keskittyy harjoituksiin niin hyvin, että voin heitellä nameja sen pään päälle ja selkään ja se pysyy paikoillaan. Paikkamakuussa ei myöskään ole levoton. Perusasennot ovatkin meidän ongelma (siis se maltti) ja ne nyt siis treenilistan kärkeen. 
Haastavuutta lisää myös jonkinasteinen epävarmuus: palkkanko nyt. Sehän tekee niinkuin sille on opetettu, periaatteessa. Nyt siis suunnitelmallisuutta ja mustavalkoisuutta. Sen tiedostan, että palkkaan liian herkästi.


Maisalla oli ihan tosi hyvä treeni. Se on tsempannut todella paljon! Seuraaminen oli hyvää, ruutu meni hyvin ja niin meni noutokin. Hmm, kevään kokeita kohti ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti