 |
Torstaina Tellu saavutti 8 vuoden iän! On se vaan ihmeellinen tyyppi. Sen häntä jaksaa heilua vaikka se on joutunut kokemaan niin paljon kipua elämänsä aikana. Vannon, että sen häntä heiluu niin kauan kun ruokaa riittää maailmassa. Se on superselviytyjä sählä, ja niin mielettömän persoonallinen otus <3
Perjantaina lähdettiin kohti Pieksämäkeä paimenien kanssa. Tellu jäi suorittamaan kotikoiran virkaansa. Olin pitänyt Maisaa vähemmällä treenauksella koko viikon. Pieni treeni käytiin kuitenkin tekemässä keskiviikkona, jolloin yllätyksenä hyppynoudon palautuksessa meni esteen ohi. Kapula kyllä lensikin vinoon ja Maisaa näytti haittaavan jostain kuuluva jyrinä.
Pieksämäellä meillä oli vuokrattuna mökki joukkuelaisten kanssa leirintäkeskuksessa. Olipahan hienolla paikalla. Mökiltä pääsi suoraan järven todella lämpimään veteen pulahtamaan.
Koko kilpailupäivän aurinko porotti lähes pilvettömältä taivaalta, joka näkyi monen koiran suorituksessa. Maisa starttasi VOI-luokan viimeisenä, joten paikkamakuun jälkeen jouduttiin odottelemaan useampi tunti ennen yksilöliikkeitä. Yksilöliikkeissä päästiin onneksi kuitenkin suoraan kehästä kehään ilman odotteluja.
Kokonaisuudessaan kamala jännitys koitui monta kertaa meidän kohtaloksi.
Pisteet (järjestys sama kuin kokeessa):
Kehä 1
Paikkamakuu: 6
-Kaksoiskäsky maahanmenoon ja sivulletuloon. Maisa makasi piiloon nähden todella sivussa, joten olen tyytyväinen, ettei se maannut vinossa. Kerran meni lonkalleen, mutta vaihtoi jälleen faaraoasentoon ennen ajan täyttymistä.
Kehä 2
Seuraaminen: 7
-seuraamiskaavio alkoi siirtymillä. Se HAUKKUI taaksepäin mentäessä. Mua alkoi itseänikin hymyilyttämään. Rauhallinen aussieni ei koskaan ole haukkunut treeneissä eikä kokeissa. Loppuseuruu oli tavallista Maiskin koeseuraamista. Eli kontaktia ei voinut pitää, koska mua ei voi katsoa, kun jännitän. Käännökset kamalia. Maisa oli oudon villillä päällä. Koko ensimmäisen kehän ajan, se oli menossa kehän laidalla olevalle repulle. Sainkin ajoittain jopa pelätä kehästä karkaamista.
Luoksetulo: 5
-Kaksoiskäskyllä maahan. Seisomisen ohi, kaksoiskäskyllä hidasti. Maahanmeno ok.
Hyppynouto: 0
-Juurikin, kuten kenraaliharkoissa. Kapulan heitto sivuun. Menomatkalla esteen yli, mutta paluumatkalla ohi. Ja mikä oli se hieno palautus mun eteen sivuttain?! Tässä kohtaa aloin epäilemään Maisan saaneen auringonpistoksen.
Tunnari: 0
-Kaksoiskäsky (TAAS!!!!) kapuloille. Haisteli hyvin, toi väärän (!). Tiputti mun eteen. Tuo palautus ei niinkään, mutta suuni kyllä jäi pidemmäksikin hetkeksi auki, kun katsoin, että tämähän ei oma olekkaan. Kertahan se ensimmäinenkin, kun tuo väärän. Tässä kohtaa alkoi kuumottamaan ajatus: olenkohan edes Maisan kanssa kehässä, vai onko tuo joku vieras koira.
Kehä 3
Ruutu: 7
-Kaksoiskäsky (tässä kohtaa luovutin jo, se ei vaa reagoi ensimmäisellä, oli tsempattava seuraaviin liikkeisiin ja keskityttävä käskyttämiseen). Juoksi ruudun ohi, koska ei pysähtynyt käskystä. Palasi taaksepäin ja ruudun kohdalla käskin suoraan maahan. Hyvä loppuosa.
Istuminen: 8
-Epävarma liikkeellelähtö. Käskytin nyt varmuudeksi tässäkin kaksi kertaa seuraamaan, vain varmistaakseni, että kaksoiskäsky putkemme ei katkea. Itse istuminen TODELLA hidas, joten miksi 8 :D
Metallinouto: 8
-Nyt ajattelin petrata. Annoin voimakkaan käskyn. Maisa oli kuitenkin sitä mieltä, ettei ensimmäistä ole mitään järkeä totella, joten kaksoiskäskynäytöksemme jatkui. Hieno nouto kuitenkin, palautuskin laukalla :)
Kaukot: 0
-Möllöasenne otti vallan. Ei voinut muutakun möllöttää. Liikkuri näytti eri kylttejä ja minä käskytin mitä sattuu.
Kok. vaikutus: 7/8
-Ihan hyvä, ottaen huomioon nuo kamalat pisteet, tuo kamala suoritus. Ehkä ne kuitenkin huomasi, että kehuin Maisaa liikkeiden väleissä ja muistin, että mulla on koirakin kehässä. Liikkeiden välithän olikin hyviä, alotukset niitä kamalimpia. Mitä sillä on väliä, jos menee Pieksämäelle SM-kisoihin todetakseen olevansa tyytyväinen liikkeiden väleihin ja metallinoudon palautukseen. Ihan mielettömän kiva reissuhan tuo oli, tulipahan treeni-intoa :)!
Pisteitä kertyi yhteensä huimat 147,5! Olis varmaan alokasluokassakin tullut enempi pisteitä meille :D
Joku oli aivan mahtava turistipentu. Väenpaljoudesta huolimatta se kuljeskeli kontaktia ottaen nätisti vierellä. Okei, välillä se sotkeutui hihnaansa ja riekkui ja repi sitä :) Kisapaikalta Joksu löysi myös Vanttu-siskonsa. Sisarukset eivät ole kohdanneetkaan luovutuksen jälkeen.
 |
| (c) Minna Viitanen |
Joksu tajusi merkin. Se myös tajusi, että niitä on kentällä useampi kuin yksi ja että niille on kiva juosta, koska siitä saa namia. Seuraaminen on superkivaa, niinkuin kaikki muukin. Mutta leikkiminen on se paras juttu, juurikin se osa leikkiä, kun saa juosta täysiä mua päin ja murista hurjana :)
Kauhukolmikko pääsi uimaan tänään:
Ja kohta kolmikolla suuntana Sipoonkorpi ja telttaretki :)
.JPG)
