Ripan treenijuttuja

maanantai 20. elokuuta 2012

Hiljaa kohti syksyä

Viime päivityksestä onkin jo jonkin aikaa. Tokoiltu ollaan jonkin verran, aksailtu ei ehkä senkään vertaa.
Tokossa uusi paikkamakuuasento alkaa sujua. Pari kertaa oon päässyt Maisalle huomauttamaan lonkalleen valahtamisesta, se ei tosin alkuunkaan riitä. Palautuksia tarvitaan selvästi lisää. Parhaimmillaan Maisa on maannut faaraoasennossa melkein minuutin. Kuulostaa vähältä, mutten halua epäonnistumisia liikaa, toki niitä palautuksia juurikin tarvitaan myös. Muuten tokoilut on sujuneet hyvin ja huonosti, riippuen päivästä, riippuen Maisan asenteesta. Kaukot on edistyneet vähän. Etäisyyttä oon ottanut jo lisää, eikä vääriä vaihtoja tuu niin paljoa. Maisa osaa seisomisen sen verran hyvin, että en palkkaa melkeen koskaan siitä. Nyt Maisa nousee seisomaan, pysyy sekunnin ja ennakoi istumista tai seisomista. Pitäskö siitä seisomisestaki palkkailla?!
Tunnarin treenaaminen ollaan nyt alotettu kunnolla. Joskus oon piilotellut omaa ruohikkoon ja kerran Korrien koulutuksessa laitettiin kasa vieraita ja oma erilleen ja Maisa haki hyvin. Nyt oon muutaman kerran piilottanut tunnarin ruohon sekaan ja laittanut vieraan kasan oman viereen. Maisa on onnistunut treenissä vaihtelevasti, jos ei löydä omaa, tuo kasasta väärän. Tänään tehtiin tunnaria lenkillä. Äiti vei etukäteen oman ja vieraat sekasin lenkkipolun varrelle. Maisan ilme kirkastu ensimmäisen kasan kohdalla "Heheei, löysin kapuloita!" Ja toi mulle tiuhaa tahtia vääriä, haistelematta yhtään. Nykäsin remmistä vähän niin toi oman, muttei kyllä nenän käytöstä ollut tietoakaan. Seuraavan kapulakasan sekaan ripoteltiin muutama nami nenän avaamista varten. Se toimi, Maisa haisteli kapuloita ja toi oman! :)

Viime viikolla Maisan ryhmän aksatreenit lähti taas käyntiin kesätauon jälkeen. Ratana oli vauhdikas hyppyrata. Ensimmäisellä kierroksella Maisa satutti tassunsa keppeihin, eikä enää suostunut hyppäämään. Seuraavalla kierroksella tassu ei sitten enää vaivannutkaan ja meno oli sen mukaista. Harvoin pääsen sanomaan mutta nyt pääsen - en kerennyt tekemään persjättöjä!

Sunnuntaina aksailin Elsan kanssa. On se vaan todellinen pikkukiituri :) Kepeillä oli vähän vääntöä, koira ärsyyntyi ja tuli tikkaamaan mua käteen. Pienen keskustelun jälkeen koira meni kepit nätisti :)
Maisan kanssa treenasin kontakteja ja niin... ne on k a m a l a t.
Tellu pääsi myös pinkomaan radalle jossa oli paljon pakkovalsseja putkille, juuri niin sopiva rata pienelle pomppivaiselle höpsölle.

Viikonloppuna onkin HSKH:n agikisat, joihin ollaan ilmottu Elsa ja Maisa mun ohjattaviksi ja Ripa ja Tellu äitin ohjattaviksi. Pöh, tyhmää että pitää olla töissäkin ja kaikki koirat on eri luokissa. Maisa kisaa lauantaina, jos ei saada luonnetesti paikkaa. Ollaan ekalla varasijalla heelereiden lt:iin.

Lauantaina käytiin Kouvolassa tutustumassa uuteen työssäoppimispaikkaan, joka siis on iiiso lypsytila. Sinne suunnataan syyskuun puolessa välissä Maiskin, Jassun ja Fasun kanssa. Maiski olikin ihan innoissaan pienistä vasikoista ja haki niitä leikkimään ja hepuloi aitauksen vieressä :)

Ripa ja äiti haki nuorten koirien tokorinkiin. Tässä video näyttökokeesta sunnuntailta. Tänään tuli jo tieto siitä että Ripa valittiin rinkiin!!! :)

Aussit kävi tänään Johanna-osteopaatin käsittelyssä. Maisan reidet oli melkosen jumissa ja arasteli niiden venyttelemistä aluksi kovin. Oikeelta puolelta niska oli myös vähän jumissa. Muuten kaikki oli ok. Maisa menee seuraavan kerran käsittelyyn n. 3kk päästä, jos ei tuu mitään.
Ripalla olikin sitten vähän enempi jumeja. Takapää oli aivan jumissa. Koira oli kuulema ollut todella lötkönä käsittelyn jälkeen, eikä ollut meinannut päästä makuuasennosta ylös. Takapään käyttö oli vaikeeta, ihan kun Ripa ois löytänyt takapäänsä uudestaan :D Ripa menee seuraavan kerran käsittelyyn n. 1kk päästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti