Seinäjoki ja kisauran korkkaus

Koiratapaamisia, kivoja ihmisiä, pähkähullua meininkiä, kisailua, ajamista ja lammastelua. Niistä oli Seinäjoen reissu tehty, takana huippukiva viikonloppu.

Perjantaiaamusta vein Tellun hoitoon kaverille ja lähdettiin paimenien kanssa matkaamaan kohti Seinäjokea.
Ripa pääsi käymään lampailla neljän tunnin ajomatkan jälkeen. Toimi kivasti vieraassa paikassa, vierailla lampailla. Samalla treffattiin Ripan puolsisko (sama emä), Snadi.

Ripa lampailla

Illalla käytiin katsastamassa ja testaamassa vielä Hurtta-halli, jossa seuraavana päivänä oli kisat. Lämppälenkillä koimme seinäjokelaisen yllätyksen, kun pimeällä hiekkatiellä tuli vastaan mönkijä ja huskyvaljakko. Ja todella kovaa tulikin vastaan - ihan päälle asti, ja iso valjako olikin, varmasti ainakin viiden parin valjakko. Treenit sujuivat paremmin kuin lämppälenkki.

Lauantaina aamusta käytiin katselemassa Outin ja Pähkän kolmosluokan hyppäriä. Samalla tavattiin Ripan poika Roima :)

Ripa ja Roima

Pähkä

Iltapäiväksi takaisin hallille. Ykkösissä Ripa ja Joku sekä Outin Vänkä hyppärillä. Kivoja ratoja oli Reetta Mäkelä meille suunnitellut. Suoraviivaisia ykkösluokan ratoja, joista varsinkin hyppyrata oli ihanaa luukutusta.
Agiradalla selvittiin Jokun kanssa maaliin virheettömästi! Mieletön kisauran korkkaus: LUVA-0 (aika -16,98) ja luokkavoitto! SuperJoku :)
Se pitäisi kai vielä opettaa kunnolla irtoomaan ja pysymään kunnolla lähdössä.. Kyselee vielä vähän liikaa, mutta onhan se toki niin kokematonkin.

Hyppärillä Joku oli jo alku radasta päässyt juoksufiilikseen, ettei kyennyt keskittymään pujotteluun. Ei osunut joka väliin loppu päästä. Yksi rima mun virheestä lensi myös. Mut meillä oli ihan sairaaaaan hauskaa :)

Sunnuntaina startattiin auton nokka kohti Vöyriä. Siellä oli WOFF:n kentällä Tiina Heinon tuomaroima tokokoe.
Mulla ei Maisan suhteen ollut minkäännäköisiä odotuksia. Näin silmissäni kokoajan meidän viime kokeen ja tiesin tästä tulevan samanlainen, eihän me olla viimeisen kokeen jälkeen treenattu kun kerran/kaksi ja nekin treenit on menneet Maisan herättelyyn koomasta.
Koe oli juuri sitä, mitä ajattelinkin. Liikejärjestys oli sekotettu ja yksilöliikkeet tehtiin kahdessa osassa.
Paikkaistuminen: 9
Oli kerran siirtänyt etutassuaan eteenpäin. Uskon, että selkäjumit eivät salli nyt pitkäaikaista paikallaanistumista.
Paikkamakuu: 8
Kaksoiskäsky perusasentoon. Mutta hei, oltiin toisina rivissä, eikä mennyt ekan käskystä maahan.
Ruutu: 0
Laiskalla ravilla merkille. 'ruutu' käskystä haisteli maata ja otti muutaman askeleen kohti ruutua, pysäytin ja lähetin uudelleen ruutuun. Muutama raviaskel kohti ruutua, kunnes lamppu syttyi. Laukalla ruutuun ja loppuosa hyvä.
Zeta: 0
Seisomisessa kääntyi mun mukana, kun kiersin taakse. Taas seisoi myös istumisen. Seuraaminen sunnuntaikävelyä.
Seuraaminen: 5
Ennen seuraamista sanoin hymyillen Maisalle, että nyt tulee sun lemppariliike. Ei se mitään kuullut, eihän se edes ottanut kontaktia. Ei istunut ehkä yhtään perusasentoa. Seurasi toista metriä perässä. Metsästi kärpäsiä. Lisäkäskyjä. Lopulta päätin unohtaa koiran, niinhän sekin oli unohtanut mut. Loppuliike menikin ehkä jo suurimmaksi osaksi vierekkäin kuin perätysten kulkien. Istui jopa viimeisen perusasennon. Huikeeta, tai sitten ei. Joka tapauksessa kehuin tokotimanttini huipuksi.

Maisan perusasento

Viimeinen perusasento ja se istuu!

Luoksetulo: 0
Maisa oli JUOKSEMASSA TÄYSILLÄ läpi. Ilahtuneena katselin sen vauhtia. Stoppiin jopa valuva kaksoiskäsky. Maahanmeno laiskalle ominainen. Yritettiinköhän meitä tsempata kerta taputettiin, kun tultiin kehästä pois. No anyway, mua vaan hävetti, kun olin unohtanut toko-lahnat -pipon kotiin.
Toinen kehä täynnä noutoliikkeitä. Mua ei enää jännittänyt yhtään. Pikemminkin olin huvittunut. Miten mulla on tuollainen koira erkoisvoittajaluokassa TOTTELEVAISUUSkokeessa. Koira, joka ei tottele edes sivulletulo -käskyä.
Hyppynouto: 0
Kiersi esteen (?) takasin tullessaan. Olipa outoa.
Ohjattu nouto: 7
Oli juoksemassa keskikapulalle. Onneksi sain kovemmalla käskyllä pysähtymään merkille. Olin arponut huono-onnisena meidän vaikeemman puolen. Hyvin lähti hakemaan sitä vasenta keskikapulaa vilkasemmattakaan. Innoissaan toi sen mulle laukalla. Aikamoinen onnistuminen epäonnistumisten seassa.

Vau, se onnistui!

Tunnari: 0
Teki hyvin töitä, nosti oman, pudotti sen vaan palautuksessa muutaman kerran.
Kaukot: 0
Reagoi seiso-käskyyn (tonen vaihto) istumalla sekä viimeiseen maahanmeno käskyyn. Voi jessus.
Pisteet laskettavissa muutaman käden sormilla, kuten arvata saattaa. EVL 0, 79 pistettä.
Joskus tulee pohjanoteeraus. Tämä ei ollut pohja, nolla pistettä on pohja. Tämä oli kuitenkin Maisan tokouran heikoin näytös. Palaamme treenikentälle. Nyt ihan oikeesti. Jos ei koiran takia, niin edes mun. Hepottaisi ehkä kuitenkin kummasti jos edes jompi kumpi meistä tietäisi, mitä kehässä kuuluu tehdä. ;) Huumorilaji tuon koiran kanssa!

Ripa voivotteli toisen ykkösensä hienolla suorituksella ja voitti luokkansa!

Vöyristä matkasimme Kannukseen tapaamaan Dira-aussieta sekä Ripan lapsia, Siiriä ja Priimaa. Olipa hauskaa aussiemaista meininkiä :)

Ripa ja Dira

Ripa ja Priima

Isä ja tytär

Rättiväsyneinä kaaduttiin sunnuntai-iltana koko porukka sänkyyn. Paitsi tietysti Joku, joka oli sekaisin siitä kamalasta lasten lelujen määrästä, mitä lattioilla pyöri.

Eilen puolenpäivän aikaan kotiin päin. Käytiin Tampereen kautta, jossa tavattiin vielä kaksi Ripan tytärtä, Aura ja Java.
Kerkesin pyörähtää kotona ja sitten suuntasinkin Ojankoon epiksiin Ripan ja Jokun kanssa, jossa molemmille kaksi starttia.
Jokun ensimmäiseen rataan sisältyi lentokeino, muutama kaarros ja esteen ohitus ja mun myöhäisiä ohjauskuvioita.
Toinen yritys parempi. Mä en ollut niin paljoa myöhässä, keinukin oli karjumalla parempi. Maaliin yhdellä tippuneella rimalla, millä sijoitus kuitenkin toiseksi :)! Aika -17
Ripalla molemmat radat humputtelua, ensimmäinen enemmän, josta ampui putkista ulos täysillä ja suoritti kaikki esteet aina horisonttiin saakka. Tokalla kierroksella yritin enemmän pitää pakkaa kasassa, vaan en tarpeeksi. On sitä vaan niin vaikea ohjata.

Käytiin Jokun kanssa viime viikollakin harjottelemassa kisaamista epiksissä. Silloin samantapaista räpellystä. Paremmalta radalta rima mun myöhäsen ohjausliikkeen takia. Mutta hitsit, et tuon eläimen kanssa on hauskaa radalla!