Ripan treenijuttuja

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Tellun kuulumisia

Vietiin Tellu lauantaina päivystykseen Mevettiin. Lääkäri totesi Tellun hengityksen rohisevan pahasti ja hengitystä kuunnellessa rohina tuli erityisesti keuhkojen etulohkosta. Keuhkoista otettiin röntgenkuvat. Pieni oli niin hienosti pöydällä kuvia ottaessa. Keuhkoissa ei näkynyt mitään. Epäilyksenä oli, että keuhkoihin olisi voinut joutua vierasesine, joka tässä tapauksessa olisi ollut broilerin siiven pala, jonka syötyään n. 1,5 viikkoa sitten rohina alkoi. 

Tellu kirjattiin sisään ja jätettiin se sinne jatkotutkimuksia varten. Myöhemmin soitettiin. Tellun nenäontelo oltiin tutkittu, niin pitkälle kun nähtiin ilman tähystintä, samoin nielu. Kitalaen yläpuolelta pehmytkudoksesta oli löytynyt iso mätäpaise, josta oli oikeen lorahtanut mätää. 

Nyt Tellu on ab-kuurilla 10 päivää ja jos ei mene sillä ohi rohinat ja kipuilut, niin sitten olisi edessä tähystys ja mahdollinen leikkaus. Katsellaan nyt mihin tässä mennään ja kuinka pitkälle Tellun tapauksessa kannattaa jatkaa.

Tellun vointi on ollut vaihteleva. Lauantai-iltana Tellu oli selvästi vähän tokkurassa vielä anestesiasta ja sunnuntaiaamuna kunto oli jo selvästi huonompi. Aamupäivällä Tellu oksensi useaan kertaan limasta eritettä (ehkä mätää). Annettiin Tellulle kipulääkettä. On aika outoa, ettei lääkäri sitä määrännyt, Tellun kunto koheni kuitenkin sen avulla huomattavasti. Iltapäivällä se jaksoi säheltää ja pomppia iloisena itsenään :)

Maanantai-aamu oli taas vähän vaikeempi. Pihalla Tellu vaan seisoi ja tuijotti tiiviisti eteenpäin, ei liikkunut tai reagoinut mihinkään. Me lähdettiin Maisan kanssa Hyinkäälle. Taas annettiin Tepalle kipulääke ja aamupäivällä oli saanut kiljumiskohtauksen, jonka jälkeen taas oksentanut. Loppupäivä oli mennyt jo paremmin. 

Tänään Tellu oli jo innostunut leikkimään pallollakin :) Pääasiassa se kuitenkin vaan makaa ja hengittää vaikeasti rohisten. Nyt täytyy vaan toivoa parasta ja pelätä pahinta. Lääkäri pyysi seuraamaan tilannetta tän viikon loppuun saakka ja jos ei näytä tilanne yhtään paremmalta pitäisi ottaa yhteyttä.


Olen koulussa palveluskoiralajit -kurssilla, jossa ollaan päästy nyt 1,5 vuoden tauon jälkeen Maiskin kanssa hakuilemaan. Hakuhullu muisti kyllä hyvin, mistä oli kysymys ja kulki tietävästi nokka pystyssä keskilinjalle, josta täysiä maalimiehelle :)
Tänään kokeiltiin viestin alkeita. Lajina ihan uusi, sekä mulle että koiralle, mutta superhauskaa se oli :) ehkä tätä tullaan tulevaisuudessakin kokeilemaan. Maisa rakasti pinkoa mun ja toisen ohjaajan välillä ja puuhun kiinni joutuessaan alkoi räksytys, niin "kierroksilla" oli tuo ylenpalttisen rauhallinen neiti. Tehtiin myös keppien merkkaamista maasta jälkeä varten, mutta ei tuo tajunnut haistella maata. Tuijotteli mua ja kyseli, että mitä tässä nyt seisoskellaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti