Agikisaamista

Tavote saavutettu. Huippufiilis. Nyt se on todistettu, että se on mahdollista päästä Maiskin kanssa kolmosten aikoihin! Okei, ratojen ihanneajat oli aika löysät ja radat oli aika suoraviivaiset, mutta mahtui matkanvarrelle ansojakin. Ensimmäiseltä radalta saatiin ensimmäinen ihanneajan alittava 0-tulos kolmosista :) Etenemä 3,99 m/s, jolla päästiin n. 7s alle ihanneajan ja sijalle 18/80.

Tokalla radalla hyllytettiin. Ensin mulle tuli joku ihmeen aivokatkos ja päätin kesken rataa alkaa taputtelemaan Maiskia sen juostua mun jaloille. Tämän sattumuksen jälkeen koko pakka hajosi. Loppurata meni tyyliin: minä juoksin toiseen suuntaan ja koira toiseen. Maisalla oli superhauskaa, enkä mäkään kovin vakavana sen toilailuja voinut katsella.

Viimeinen rata oli hyppäri. Maisa oli vieläkin ihan voimissaan, vaikka yleensä on kolmannella startilla näyttänyt jo väsymyksen merkkejä. Kokonaisuudessaan rata meni hyvin, lukuunottamatta typerää kieltoa loppusuoralla, jonka takia tuli yliaikaa myös muutama sekunti.

Eilen oli Ripan vuoro päästä liitelemään. Ripan tulosriville ei mahtunut tällä kertaa muutakuin hyllyjä. Ehkä ens viikonloppuna parempi onni :)!