Lammaspaimen

Joku on käynyt nyt muutamia kertoja äitin kanssa Somerolla paimentelemassa. Itse en ole päässyt katselemaan Jokun touhuja, mutta päivän päätteeksi tarinoita villistä lapsesta ja jääräpäästä, jota ei meinaa saada lammasaituksesta millään pois, olen kyllä kuullut. Nyt viime kerrasta sain ihan videomateriaalia ja hämmästelin, kuinka se onkaan kehittynyt. Hurjan lähellähän se työskentelee, mutta kaikki aikanaan. Eikä se nyt ihan mahdottomalta vaikuta (tosin video on toisesta sessiosta, jolloin koira oli jo väsyneempi) ja tottelee jopa maahan käskyä. Kyllä se musta paimenkoiraa muistuttaa :) Hieno Jokke!

Nyt, kun olen ollut välillä 13 tuntiakin päivästä töissä/koulussa, on treenaaminen jäänyt aika minimiin. Jokusta sen näkee arjessa. Lenkeillä se on mahdoton remmissäroikkuja, hyppelehtii kuin villivarsa yksinään murahdellen. Yksin jäädessään se apinoi tavarat, mitä ihmeellisimmistä paikoista ja tuhoaa ne. Viimeisimpänä pesukoneen päällä olleet tuolinpehmusteet. Maisassa se näkyy onneksi vaan positiivisessa mielessä treeneissä. Mitä harvemmin se treenaa, sen paremmin se treenaa. Nyt on Maisakin ilmotettu ens viikonlopulle pitkästä aikaa agikisoihin parille startille.

Jokun kanssa olen siis pääasiassa tehnyt nyt sisällä tekniikkatreeniä. Luoksetulon paikkaa (mikä onnistuu jo kivasti, osaa ajatella suoraan eteen lyhyeltä matkalta), kapulan pitoja (kestoa on tullut lisää ja malttia), kaukoja (tarjoomalla pääasiassa), paikkamakuuta (lyhyitä pätkiä kerrallaan) ja seuraamista. Uskalsin kokeilla taaksepäin siirtymiä askeleen verran ja jestas, sehän peruutti aivan suoraan. Imutustreeneistä on ollut seuraamisen paikkaa ajatellen hurjan paljon apua.
Tänään olin Elsan kanssa kisoissa, joissa treenattiin häiriön alla. Hyvin toimi, ei häiriintynyt :)

Kisailtiin kolmella startilla. Se on hyvä, että kolmosille järjestetään useimmiten se kolme starttia, koska meillä menee hyvin helposti yksi (pahimmassa tapauksessa kaksi) starttia lähdöstä varastamiseen. Nyt se tapahtui ensimmäisellä startilla. Hyppyradalla päästiin jo sitten maaliin asti. Hylly sieltä napsahti, kun yksi hyppy mentiin väärinpäin. Vikalta radalta kamala nollatulos. Monta pelastuskohtaa ja kamalaa sähellystä. Voin taas kerran todeta olevani tyytyväisempi siihen HYL rataan kuin nollarataan..
Sunnuntaina sitten uusi koitos :)