Kolmoset radalla

Viikonloppuna kisailin Elsan ja Maisan kanssa kaksi starttia. Elsan kanssa Herralan helposti suoritettavilla radoilla ja Maiskin kanssa Muotkan koukeroilla. Ensimmäisellä startilla ei päästy lähtöä pidemmälle tai Elsahan pääsi yksikseen ensimmäisen esteen yli. Minä tartuin hihnaan ja poistuin. Toiselle radalle vähän eri asenteella ja hyvin pysyi nyt pystykorva lähdössä. Radalta vauhdikas 0, aika -9.
Maisa lankensi kaarratuksen takia ekalla radalla ansaan, juoksi puomin viertä yrittäen tasapainotella ylösmenolla, kunnes liukastui ja mätkähti maahan. Toisella radalla parempi onni. Kaarratuksen takia kielto hypylle. Vitosella ja 0,83 yliajalla oli sijoitus kuitenkin 5.

Hieman kaukaa hakee ponnistuspaikan

Liito jäi aavistuken lyhyeksi

Joku oli turistikoirana ja sai kaulalleen häkissä ollessaan kauhean sitruunapannan. Panta toimi loistavasti ja lapsi pysyi hiljaa. Ehkä hieman masentuneen näköisenä se siellä makaili sitruunapöllyissä. Masistelu loppui kuitenkin seinään, kun avasin häkin oven. Hihnaa piti kokoajan rieputella tai sitten perusasentoa tarjoilla :)

Ripa oli lauantaina radalla kahden startin verran, eikä silläkään huonosti mennyt. Tokan radan 0 kaatui valitettavasti tokavikaan esteeseen. Eiköhän Ripankin kisakirja saa kohta jo ensimmäisen merkinnän.

Maanantaina Ripa ja Maisa olivat osteopaatilla. Maisa ei sitten ollutkaan pahemmin jumissa vaikka edellisestä hoitokerrasta onkin aikaa. Ehkä agilityn vähentäminen on vähentänyt selkäjumejakin. Täytyy pitää treenitahti samana. Ripa olikin sitten vähän eri juttu. Se oli aikamoisen jumissa ja hoidon jälkeen kävely ei ollut ihan normaalinoloista. Niinkuin ensimmäisen hoitokerrankin jälkeen Ripa hukkasi takajalkansa ja käveli oudosti pomppien. Onneksi nyt kävely normalisoitui nopeasti.

Eilen Essi ja Gou saapuivat tänne päin ja aamupäivä vietettiin Ojangossa aksaillen. Tehtiin ykkösluokan rataa ja vitsit että Maisallahan oli vauhtia, tulipas kova kisainto :)

Jokulle pitkästä aikaa kontakteja pöytä+puomin alastulo -yhdistelmällä, eikä Jokultakaan vauhtia puuttunut. Keinun liikettä treenattiin myös vähän. Onnettomana räpellyksenä kokeiltiin pakkovalssia ja päällejuoksua. Videolla vaan onnistuneet toistot (niiden miljoonan epäonnistuneen jälkeen)

Iltasella oli ohjatut agitreenit, joihin otin Ripan. Siellä helpohko rata, josta Ripa suoriutui mallikkaasti. Nyt se keskittyi 100-prosenttisesti tekemiseen eikä haahuillut yhtään. 

Ja koska hullu ei voi liikaa harrastaa, myöhemmin vielä hallille jo tällä viikolla toisiin yötokotreeneihin. Maisa todenteolla yllätti hyvällä vireellä, ottaen huomioon jo aamupäivän agitreenit. Lyhyt paikallamakuu, ruutu, tunnari, seuraaminen ja kaukot. Kaikkiin voi olla tyytyväinen. Nyt löytyi omakin (aamupäivällä Maisa erehtyi tuomaan väärän). Jokulle vähän perusasennon hakemista, seuraamista ilman imuttamista ja jääviä lelulla hetsaten. On se vaan niin hieno kaikesta toohotuksesta huolimatta. :)

Kaikki kuvat: Essi