Agileiri Järvenpäässä 3.-5.8.

Perjantaina lähdettiin Järvenpäähän HSKH:n agileirille. Kun oltiin saatu kimpsut ja kampsut pieneen neljän hengen mökkiin, jossa yöpyi mun, äitin ja koirien lisäksi Sari ja Nada-malinois, suunnattiin yhdelle kolmesta agikentästä rakentamaan rataa leirikisaa varten. Pienen tutustumisleikin jälkeen leiriläiset oli jaettu joukkueisiin. Kaikki joukkueen neljä koiraa oli eri tasoisia ja suorittivat eri radan. Me suoritettiin Maisan kanssa vaikein kisarata, joka aluksi tuntuikin ihan järjettömältä, muttei sitten loppupeleissä ihan kaaottinen ollutkaan. Kisa oli ihan superhauska, sillä virheen sattuessa, tilanne oli nollattu kun ohjaaja suoritti kyseisen esteen jolta virhe oli tullut. Maisan kanssa sain suoritella ihan kiitettävästi itsekin esteitä, kerrankin ohjaaja kärsi omista ohjausvirheistään. Kyllä yks jos toinenkin koira oli huuli pyöreenä ohjaajan hyppiessä hyppyjä tai pujotellessa keppejä :) Meidän joukkue koostui Akusta ja veljenpojista joten teemaan kuului kvaakkua radalla. Oli muuten melkosen hankala keskittyä sanomaan esteitä 'kvaakkvaak'. Kisa oli todella hauska, sää ei niinkään. Sade kasteli vaatteet niin, että saatiin pukea lauantaina märät vaatteet päälle.

Lauantaina onneksi sää suosi paremmin. Meidän ensimmäisellä radalla kouluttajana oli Anu Niemi. Rata ei ollut mitenkään ylivaikea eikä myöskään kauhean opettavainen. Siinä ei ollut mitään kohtia, jossa olisi ollut paljon treenattavaa. Kokeilin kuitenkin muurille viemisessä poispäin käännöstä, vaikka normaalissa kisatilanteessa olisin tehnyt persjätön. Maisa ei ole kauheesti poispäinkäännöksiä tehnyt, joten ei voinut olettaakkaan että harjotus onnistuisi. Parin epäonnistuneen toiston jälkeen harjottelin hetken ilman esteitä, ja koira alkoi kääntymään käden mukana. Seuraavaksi kokeilin yhdellä hypyllä ja lopulta vauhdin kanssa muurilla. Sain sen onnistumaan :) Olin todella tyytyväinen Maisan asenteeseen. Silloin kun se on kohdillaan, jää treenistä aina hyvä mieli, vaikka ohjaukset ei niinkään onnistuisi :)

Iltapäivällä suunnattiin kohti Jaakko Knuutin rataa, joka oli teknisesti vaikeampi. Tästä harjotuksesta on video, mutta siinä ei ole radan loppupätkää. 

Ripan menemisistä en oikeen osaa sanoa mitään, kun Ripa oli eri kentällä äitin ohjattavana, mutta ilmeisesti radat oli Ripalle melko vaikeita ja meno jokseenkin takkuista. Ripa kävi myös juoksemassa Lotta Vuorelan radalla.

Sunnuntaina alotin Maisan kanssa taas Anun kentällä. Rata oli meille vaikeempi kun edellispäivänä ja saatiin hyviä oppeja. Ohjaus tuntui varmalta ja sujuvalta. Kokeilin myös ensimmäsitä kertaa flippiä (en ollut aikasemmin nähnytkään miten kyseinen kuvio tehdään). Se toimi oikein tehtynä tosi hyvin. Sain hyvin estettyä koiran menemästä puomille valintatilanteessa, vaikka olin aluksi satavarma että se sujahtaa kuitenkin sinne :)

Iltapäivällä tehtiin vauhti- ja kääntymisharjotuksia/hypyn merkkaamista Sini Lindroosin opeissa. Maisa oli jo vähän väsy. Rata oli yksinkertaistakin yksinkertasempi. Kaksi U-putkea kentän eri päissä ja välissä 4 hyppyä kahdessa jonossa. Ensin tarkotuksena oli kerätä koiralle vaan vauhtia ja antaa sen juosta ympyrää. Maisa kulki aika hitaasti, ei irronnut vaan juoksi samaa tahtia mun kanssa. Mutta pikkasen vauhti muuttui kun otettiin apuohjaaja palkkaamaan suoran päässä ja kannustamaan Maisaa. Lopulta apuohjaaja kannusti Maisaa kentän vieressä ja vauhti oli paaaljon kovempi kun alussa. Seuraavalla kierroksella otettiin kääntymisharjotus mukaan. Ensin hyppy, seuraavalle hypylle valssi ja paluu edelliselle hypylle, jossa taas valssi ja sitten päästettiin koira taas juoksemaan koko ympyrä. Maisa kääntyi aluksi loivasti, mutta saatiin käännöksiä pienemmiksi apuohjaajan avulla.

Ripa toimi Sinin radalla melko samalla tavalla kun Maisakin. Käännökset oli aluksi todella laajoja. Kun apuohjaaja oli muutaman kerran auttanut palkkauksessa, oli käännökset huomattavsti tiukemmat. Tästä harjotuksesta on video:

Ripa kävi sunnuntaina taas myös Lotan opeissa. Nyt koira oli kulkenut paaaljon paremmin. Sivustakatsojana voin todeta että se näyttikin hyvältä. Ripa kääntyi hyvin ja ohjaus oli oikea-aikasta, vauhti oli myös hyvä :) 

Tellu vietti päivät mökin terassilla häkissä ulvoen. Häkissä siksi ettei se possuilisi mökissä. Ja sen kerran kun sen sinne jätti ilman häkkiä ja katosttiin ettei mukamas ole mitään syötävää missään niin jo oli spanieli käynyt kaivamassa kassin pohjalta puoliksi täyden sipsipussin ja syönyt sen! 

Leiripaikka oli todella kiva, siinä oli järvi lähellä, jossa koirat kävi viilentymässä.

Leiri oli muutenkin todella onnistunut ja kiva :) Ens vuonna uudestaan!

Leirikuvia GALLERIASSA