Ripan treenijuttuja

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Kesäloma!!!

Työt lääkäriasemalla ohi ja loma alkanut! Jei!


Täällä me ollaan taas, Kausalassa meinaan. Juhannus elukoita hoitaessa ja maalaiselämästä nauttien :) Vuohet on jo harjattu ja Maisa on päässyt maalaiselämän makuun pyörimällä paskassa.


Tän viikon alussa sain tyhmeempääkin tyhmemmän idean, jota ei voi kun suuresti jälkeenpäin katua. Sanonta 'tyhmästä päästä kärsii koko ruumis' voi ehkä kuvata tätä jollain tapaa. Tällä kertaa mun tyhmästä päästä kärsi Maisan ruumis.

Nakupelle pentunen


Ehkä en kommentoi tätä enempää, onhan se turkki uusiutuva luonnonvara. Toivotaan että nakumaisasta tulee pian taas kaunismaisa :)

Me ei olla mitenkään hyperaktiivisesti treenattu mitään lajia. Hakuun ei olla päästy aikoihin. Silloin kun ois hakua ja ei oo mitään muita treenejä, tekee vaan mielei pitää pien vapaapäivä ja löysäillä. Viime viikon agitreenit oli itsenäiset. Ratana toimi jonkinvuoden SM-rata. Maisa oli ihan jossain muualla kun agikentällä ja kulki tooosi löysästi. Kontaktit oli hävyttömän hitaat. Tellu pisti parastaan, se sai olla Petran ohjattavana ja meni superhyvin. Lopuksi vein sitä itsekkin :) Treenien perusteella valittiin koirat lauantaina Hyvinkäällä oleviin epiksiin. Mukaan lähti siis Ripa ja Tellu. Ripalle möllihyppyrata ja -agirata. Koira oli ihan mielettömän hyvä, keskittyi esteisiin, eikä äitin etsimiseen. Kontaktit olis voinu olla nopeemmat. Mä tein tyhmiä ohjausvirheitä. Videot tulee ehkä myöhemmin. 
Tellu oli todella hyvässä iskussa, niinkun aina nykyään. En vaan ymmärrä. Ennen se oli aina kisatilanteissa hidas, ehkä jännitys osasyynä. Hallit ei myöskään sopineet Tellun kisapaikoiksi. Nykyään tuo kulkee aina korvat heiluen varmasti. Nyt sille tuli joku aivokatkos ja se päätti ettei hän osaa keppejä, mutta toisella radalla se päätti osata ne. Kontaktit roiskittiin sitten sillä radalla :D

Tiistaina oltiin Maiskin kanssa ekaa kertaa tänä keväänä tokon ohjatuissa treeneissä. Tehtiin zetaa pelkkänä seuraamiskuviona, joka Maisalta onnistu hyvin (kääntyi yllättävän hyvin!) ja jääviä, jotka ei onnistunut Maisalta mitenkään päin. Oon vajonnut epätoivoon maahanmenon kanssa. Se on hidas.Aina.Ikuisesti. Joten kouluttajan kanssa päädyttiin että ehkäpä koko maahanmenon opettelu pitää alottaa alusta. Uusi käsky, pentuharjotukset :) Ja aina NOPEE maahanmeno, ei enää koskaan ikinä milloinkaan hyväksytä hidasta uudella käskysanalla. Treenien lopuksi vielä koirat istumaan riviin ja kaikki kutsui yksitellen. Maisa pysyi hienosti, mutta laamaili luoksetulossa ja tuli hitaalla ravilla.

Tänään pienet tokoilut ja Maiski oli supervireessä. Ympäristö tekee ihmeitä. Iltaa jatkettiin paimennuksella, josta ei sen ihmeellisempää kommenttia, kuin että Maiskin paimennus muistuttaa pesistä, jossa Maisa on pallo, ja mä lyöjä, joka ei koskaan osu palloon. Pallo sen sijaan vahingoittaa lyöjää, sekä varalyöjää (= Essi). Paimennus loppuu siihen että rauhotan hyttysiä jahtaavan kepinpurijan totaalisesti ja poistun sen kanssa vähin äänin aitauksesta. Todettakoon sadannen kerran: Metsästäjästä ei tehdä paimentajaa!

Käytettiin koiria uimassa yks päivä. 
Vesipetoripa

Pallohulluripa
Vedenpäälläjuoksija




Lisää kuvia GALLERIASSA.
Maisa ja Ripa haki HSKH:n piirinmestisjoukkueeseen, saa nähä pääseekö ne :)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti