Ripan treenijuttuja

lauantai 16. toukokuuta 2015

Vantaalaiset

Blogi on jäänyt unholaan koulukiireiden ja opiskelijaelämän takia. Okei, ollaan me kyllä käyty treenailemassakin melkoisesti.


Tällä viikolla pakattiin tavarat ja muutettiin Vantaalle kesän ajaksi. Onpa taas outoa, kun kaikki asiat pyörii koirien ympärillä eikä tarvitse miettiä koulujuttuja. Täällä on tutut harrastuskaverit ja tutut harrastusympyrät. Nyt sen vasta huomaan, että onpa niitä ollutkin ikävä! On mahtavaa päästä taas ulos treenaamaan.


Mä olen nyt toukokuun loppuun asti lomalla, joten treenattua tulee varmasti todella paljon. SM'kisatkin häämöttää jo nurkan takana ja niiden jälkeen olisi kiva saada vielä VOI1-tulos ennen sääntömuutoksia. Maisallekin mulla oli tavoite. Ehkä vähän kaukaa haettu, liian kaukaa. En pitänyt sitä missään vaiheessa realistisena, eikä se sitä ole missään vaiheessa ollutkaan. Ajattelin siis yrittäväni saada Maisasta TVA:n ennen sääntömuutoksia. Koepaikat on nyt todellakin ollut kiven alla. Ollaan me kuitenkin kaksissa kokeissa käyty. Pari viikkoa sitten oli Timo Pussisen koe Vuosaaressa. Maisa näytti taas todellista lahnaosaamistaan, eikä tehnyt yhtään mitään. Se oli selvästi ahdistunut kehässä, ei ollenkaan nauttinut siitä. Tähän lienee nyt ihan turha alkaa erittelemään liikekohtaisesti suoritusta. Tänään Hannele Pörstin koe Hämeenlinnassa. Maisalla täsmälleen sama asenne kun pari viikkoa sitten. Maisa osaa kaikki liikkeet, mutta sillä ei paljoa juhlita jos viretila laahaa maanrajassa. Mulla ei ole oikeestaan aikoihin ollut edes motivaatiota treenata Maisaa. Useimmiten sillä on treeneissä kyllä ihan ok vire, mutta ongelma on siinä, etten mä tiedä mitä mä sen kanssa treenaisin. Yhtenä päivänä se päättää ettei osaa tunnaria ja seuraavana päivänä tekee sen taas täydellisesti, mutta joku muu liike prakaa. Maisalla ei koskaan hajoa mikään liike, joku liike ei vaan aina toimi sinä yhtenä päivänä, sinä yhtenä treenihetkenä, vaikka tekisi useamman toiston. Maisa on ollut mulla 6 vuotta enkä mä vieläkään ole saanut sen ajatuksen juoksusta kiinni. Tällä hetkellä tekisi mieli luovuttaa ja heittää kisakirja takkaan, mutta luonteeni ei anna mun luovuttaa. Turhauttavaa on maksaa kisamaksuja ja toivoa joka kisassa, että onnistuttaisiin tuurilla. Mä olen itsekin aina vähän epävarma, koska en ikinä voi tietää, mitä se seuraavaksi keksii. Nyt ajattelin laittaa Maisan totaaliselle tokotauolle. Se on vähinttänkin kohtuutonta edes treenata koiraa, jos itsellä ei ole motivaatiota, eikä voi olla aidosti iloinen onnistumisista, saati sitten kisatilanteet.. Tokossa vaikein opeteltava asia on koiran viretilan hallitseminen. Mitä väliä sillä on jos koira osaa tehdä liikkeet, muttei kykene tekemään niitä, koska sillä on huono viretila. Keskimäärin 99% prosenttia kokeista Maisa kulkee matkalaukkumallina pää roikkuen..aika surkeeta.


Kiitos Jokun; mulla on vielä hiukset päässä. Sen kanssa ei ole noin suuria vireongelmia. Sen kanssa ollaan painittu siinä omalla mukavuusalueella eli liikekohtaisissa ongelmissa. Vireongelmaa, eli ylivireisyyttä on ollut joissakin liikeissä, mutta jestas, miten paljon mukavampaa on yrittää hallita ylivireistä kuin alivireistä koiraa, toki vain niin kauan kun ylivireisyys pysyy jotenkuten hallinnassa.
Jokun kanssa ollaan treenattu VOI-liikkeitä. Ajattelin pari viikkoa ennen SM-kisoja muistutella vielä AVO-liikkeitä, mutta uskon, ettei niissä suurempaa ongelmaa ole. Joku alkaa olemaan kaukoja vaille voittajavalmis. Ruutu tehtiin toissapäivänä kai ensimmäistä kertaa kokeenomasena, ihan kymppisuoritus. Tunnareilla on ollut ongelmia, kun J on ollut epävarma, vaikka se liike oli jo jossain vaiheessa hyvä. Tänään kuitenkin kaksi toistoa (olin yksin treenaamassa niin jouduin itse viemään kapulat) kokeenomaisesti (ilman liikkuria) ja se toimi niin hienosti! Ei epäröinyt yhtään ja toi oman luokse hyvällä vauhdilla jäämättä kyselemään kapuloille "Onhan tää se oikee?!" Seuraamista tehtiin myös tänään pitkästä aikaa. Todella pitkää kaaviota, joka sisälsi myös pitkän peruutusosion käännöksineen ja on vaan upeeta, miten J käyttää sen takapäätä. Seurasi muutenkin virheettömästi, juuri niin, kuin haluan sen seuraavan. Liikkeestä istumisessa Joku on jäänyt aika vahvasti kiinni käsiapuun ja sitä olen nyt häivyttänyt. Treeni on tuottanut tulosta ja hienosti istui tänään ilman apuja. Mä vaan niin tykkään ton koiran asenteesta ja palautteen vastaanottokykyisyydestä!

Agissa rima ongelma näyttää jääneen Lappeenrantaan. Viime viikolla kisat Helsingissä ja rimoja sateli vielä ihan reilusti, mutta nyt helatorstain kisoissa kahdella radalla yhteensä yksi rima ja sekin mun selvästä virheestä: käsi laski koiran ollessa riman päällä.
Tässä videot helatorstain kisoista. Tuloksina 10 ja HYL. Ei kyllä paljon hyllyt haittaa vaikka niin pienestä olikin kiinni.




Tällä hetkellä aksa ton mustan kanssa on vaan niiin parasta! 

(c) Siiri Rantala


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti