Hei hei lumi ja puhtaus, tervetuloa loska ja kura

Taas vaihteeksi kamera pääsi mukaan lenkille :)

Varokaa! Korvaton aussie tulossa, 100 lasissa

Pallo. Mitä muuta hulluksi tulemiseen tarvitaan?

Vaaniminenkin onnistuu

 Okei, okei, osaa neiti näyttää söpöltäkin (ja suht järkevältä) :

Neiti nauttii kevättuulesta :3

Ollaan me treenattukin. Vähän vaan tokoa. Viikolla tajusn, että luoksetulon 'odota' käskyssä, joka ikinen kerta Maisa liikuttaa oikeeta etutassua, kun nostan vasemman jalan sen vierestä pois. Aloin jo tuskailla sen kanssa. Se on varmaan liikerata, joka on juurtunut neidin kalloon. Viikonloppuna kuitenkin päätin panostaa siihen kunnolla ja parin huomautuksen jälkeen ei tassu enää noussutkaan. Ehkä tämä tästä hoituu ilman isomman ongelman tekemistä. Perjantain tokotreenit oli häiriötreenit. Ensin kaikkien muiden maatessa paikkamakuussa yksi koira kerrallaan sai juosta ruutuun. Maisan paikkamakuut meni ok. Pari kertaa pää nousi, muttei ottanut häiriötä ruudusta. Ruutu meni Maisan osalta ihan ok, kuhan se tajusi, mistä on kyse. Tehtiin muutama toisto kosketusalustalla yhden epäonnistuneen toiston jälkeen, jolloin Maiski valitsi aa-esteen ruudun sijasta ;)

Sitten tehtiin jääviä ryhmässä. Ei ongelmia. Kaukokäskyjä tehtiin ringissä ja rivissä, jossa kaikki käskytti eriaikaa. Maisa toimi myös näissä. 

Ei se häiriöherkkä koira ole. Maisa vaan kyllästyy helposti ohjatuissa treeneissä, kun liikkeiden välissä tulee taukoja, eikä suoritus ole yhtämittaista.

Sunnuntaina käytiin Korson parkkitalossa tokoilemassa. Tepakin pääsi nyt pätemään. Se nouti mulle tunnarikapulaa, ja vähän kaikkea muutakin. Hädin tuskin sain otettua tunnarikapulan spanielin suusta, kun se jo riensi hakemaan mulle kaiken maailman pikkuroskia hallin lattialta. Eihän tuolle taaskaan voinut, kun nauraa. Ainiin, Tellu voisi opettaa Maiskille kaukot.

Osasi se Tellu olla viikonlopun aikana vähemmänkin hauska. Annettiin aussieille samanlaiset luut, joita ne sulassa sovussa jäi keittiön matolle järsimään. Tepa sai erilaisen luun ja meni olkkarin pedille. Luut oli syöty ja me oltiin syömässä. Kohta kuuluikin lirinää ja kun käännyttiin katsomaan, spanieli virnuillen kusi keskelle keittiön mattoa. Sen jälkeen tuli ilosesti häntää heiluttaen kerjäämään ruokaa. Voiko noita spanielin kaikkia tekemisiä ymmärtää? Ei varmaan edes kannata vaivautua yrittämään. Mä ainakin luovutan!